Ja sitten piti kevään odotuksen vimmassaan ostaa tietysti myös silmäniloa vastaisen varalle, kuva tosin hieman tärähti. Tätä helmililjaa sitten kasvatellaan, josko se joskus tekisi kukkavanankin:
Kaupasta tarttui mukaan myös punainen paita ja oransseja tulppaaneja. Uuden kodin yksi huone on nyt maalattu kirkkaan vihreäksi. Jotenkin kaipaa hirveästi värejä ympärilleen, johtuneekohan tästä väsytystaistelusta talven kanssa ja siitä, että alkaa olla jokseenkin väsähtänyt noin muutenkin?
Enää 17 päivää töitä, ja sitten kaksi viikkoa omaa lomaa. Siinä ehtii reissaamaan ja asettelemaan tavaroitaan uuden asuinsijan sisään. Sen jälkeen saakin sitten jännätä, että miten työt ja ihmissuhde alkavat rullaamaan.
Vaeltaja, kivaa, että kirjoittelet taas! Olenkin jo odottanut.
VastaaPoistaTuo väri-juttu oli ihana: "Miten ihminen, joka joskus pukeutui vain ja ainoastaan mustiin vaatteisiin ja vielä myöhemminkin vannoi ettei tule mitään keltaista koskaan päälleen panemaan" - oli ostanut keltaisen huivin :), jos kuvasta oikein tajusin. Punainen paita kuulosti myös hyvältä ja vihreä seinä uudessa kodissa.
Uskon, että värit jollain tavalla vaikuttavat meihin. Jos vaikka on allapäin, itsetunto ja muu sellainen vähän alakantissa, niin kun laittaa päälleen jotain kirkasta väriä, vaikka punaista, niin väkisinkin tuntee itsensä rohkeammaksi, iloisemmaksi, varmemmaksi. Minä paraskin sanomaan, kun olen niin äärettömän huono soppailemaan, että en saa niitä värejä sieltä kaupasta useinkaan kotiin kannettua. Ei se ole aina edes kiinni rahasta, vaan siitä, että yleensä jos väri olisi hyvä, niin vaate muuten ei ole miun mieleen, tai ei yksinkertaisesti vaan ole aikaa kierrellä kaupoissa. Mie olen tosi iloinen Sinun väreistä, ja heti kun tilaisuus tulee, ostan itselleni myös jotain värikästä!
Älä liikaa jännitä ihmissuhteita äläkä työtäkään! Olet tehnyt fiksusti, kun olet uskaltanut tehdä päätöksiä ja muutoksia elämässäsi.
t. Liisu